Small talkista Big talkiksi, yhdessä elämisen haasteita
Harmillista, mutta yksinäisyydestä eivät kärsi ainoastaan yksineläjät, vaan yhtä lailla parisuhteessa olevat ja perheelliset ihmiset. Mistä tämä johtuu?
Opimmeko lapsuudessa small vai BIG talkin?
Vuorovaikutus ja yhdessä eläminen ovat taitolajeja, joita meille ei ikävä kyllä koskaan opeteta kouluissa. Jotkut onnelliset meistä saattoivat syntyä sellaisiin perheisiin, joissa vanhemmat osasivat todella kuunnella itsensä ja puolisonsa tunteita, ajatuksia ja tarpeita ja ilmaista niitä rakentavalla, elämää rikastuttavalla tavalla. Mutta toiset eivät ole koskaan saaneet sellaista opetusta; päinvastoin, monet omaksuvat vuorovaikutustapoja, jotka huomaamatta vahingoittavat ihmissuhteita. Huomaamatta siksi, koska olemme niin tottuneet käyttämään niitä, että pidämme niitä ainoina mahdollisina tapoina kommunikoida. Turvaudumme "small talkiin", pinnalliseen keskusteluun myös läheisten ihmisten kanssa, sen sijaan, että käyttäisimme "BIG talkia" - sydämestä puhumista ja antamista. Pahimmasta tapauksessa saatamme jopa käyttäytyä psyykkisesti väkivaltaisesti: syytämme, arvostelemme, vertailemme ja kiellämme vastuumme.
Yksinäisenä myös seurassa?
Jos kärsit yksinäisyyden tai tunne-elämän köyhyyden tunteesta myös ollessasi kumppanisi tai ystäviesi seurassa, mieti hetki seuraavia kysymyksiä: Osaatko aina arvioida, mitkä ovat tarpeitasi? Osaatko ylläpitää empaattista yhteyttä omaan sisimpääsi, myös elämän vaikeissa hetkissä? Onko sinulla paljon sellaisia tunteita ja ajatuksia, joita sinun on vaikea jakaa muiden ihmisten kanssa? Ohjaako esimerkiksi miellyttämisen tarve vuorovaikutustasi muiden kanssa? Pelkäätkö tulevasi hylätyksi, jos vastapuoli saa tietää haluistasi, unelmistasi ja tarpeistasi?
Marshall Rosenbergin kaksi suurta kysymystä
Onneksi rakentavia vuorovaikutustaitoja voi opetella. "Väkivallaton vuorovaikutus" (NVC) perustuu kieleen ja sellaisiin vuorovaikutustaitoihin, jotka vahvistavat kykyämme pysyä inhimillisinä kaikissa oloissa. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Kaikki, mikä on otettu mukaan NVC:hen, on ollut ihmisten tiedossa jo vuosisatoja. Menetelmän perustaja psyk. tri. Marshall Rosenbergia on koko elämänsä ajan askarruttanut kaksi kysymystä. Ensinnäkin, mikä katkaisee yhteyden omaan myötäelävään sisimpäämme ja saa meidät käyttäytymään väkivaltaisesti sekä käyttämään toisiamme hyväksi? Ja toiseksi, miten jotkut ihmiset pystyvät säilyttämään yhteyden sisäiseen myötäelävään luontoonsa jopa kaikkein vaikeimmissakin oloissa? NVC menetelmä siis kiteyttää parhaat ja tehokkaimmat vuorovaikutustavat, joita ihmiset ovat käyttäneet jo vuosisatoja.
Kuunteletko aidosti ja hyväksyvästi itseäsi? Entä toista?
NVC ohjaa meitä muotoilemaan uudelleen tapaamme ilmaista itseämme ja kuunnella muita. Tavaksi tulleiden, automaattisten toimintojen sijasta sanoistamme tulee tietoisia vastauksia, jotka pohjautuvat vankasti tietoisiin havaintoihimme, tunteisiimme ja tahtoomme.
Meitä opastetaan ilmaisemaan itseämme avoimesti ja selkeästi, samalla kun otamme toiset huomioon kunnioittavalla ja myötäelävällä tavalla. Keskusteluissa alamme kuulla sekä omia että toisten perustarpeita. NVC opettaa meitä tekemään selkeitä havaintoja, ja erittelemään miten käyttäytymistavat ja olosuhteet meihin vaikuttavat. Me opimme tunnistamaan ja ilmaisemaan selvästi, mitä me käytännössä haluamme kussakin tilanteessa.
Myötäelävässä yhteydessä itseemme ja toisiimme?
Malli on yksinkertainen mutta pystyy silti saamaan aikaan suuria muutoksia. Alamme nähdä itsemme, muut, aikomuksemme ja suhteemme uudessa valossa sitä mukaa, kun NVC korvaa vanhoja puolustautumisen, vetäytymisen ja hyökkäämisen mallejamme tilanteissa, joissa meitä tuomitaan ja arvostellaan. Vastustus, puolustuskannalla oleminen ja väkivaltaiset reaktiot vähenevät merkittävästi, kun me luokittelun ja tuomitsemisen sijasta keskitymme selvittämään juuri senhetkisiä havaintoja, tunteita ja tarpeita, ja näin löydämme oman myötäelämisen kykymme. Korostamalla syvällistä itsemme ja muiden kuuntelemista, NVC edistää kunnioitusta, huomiokykyä ja empatiaa ja synnyttää molemminpuolisen halun antaa koko sydämestään.
Aikomuksenani on muistuttaa siitä, minkä jo tiedämme: meidät ihmiset on tarkoitettu toistemme yhteyteen. "Väkivallaton vuorovaikutus" auttaa meitä ilmentämään tätä tietoisesti elävässä elämässä.
