Masennuksen hoitovaihtoehdot
Masennus on luonteeltaan hyvin moniulotteinen ja -syinen, joten hoitovaihtoehdot ovat myös erilaisia. Perinteisesti masennusta hoidetaan mielialalääkkeillä. Psykoterapeuttisilla hoitomuodoilla on kuitenkin avainasema masennuksen hoidossa. Masennusta ja jatkuvaa alakuuloista mielialaa voi tehokkaasti ennaltaehkäistä ja myös hoitaa hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon (mindfulness) perustuvan kognitiivisen terapian (mindfulness-based cognitive therapy, MBCT) avulla. Masennuksella on erittäin suuri taipumus uusiutua, joten ennaltaehkäisyllä on erittäin tärkeä rooli. Mindfulness -kurssit löytyvät mm. Aitologian kurssivalikoimasta.
Mielialalääkkeet
Mielialalääkkeistä on edelleen valtava apu monille depression hoidossa, vaikka ne eivät auta läheskään kaikkia. Kuitenkin kertaalleen hoidetulla depressiolla on korkea taipumus uusiutua ja uusiutuminen on sitä todennäköisempää, mitä useampia jaksoja kertyy. Mielialalääkkeet puolestaan usein tehoavat vain niin kauan kuin lääkkeitä käytetään. Kun lääkitys lopetetaan, masennus usein uusiutui, vaikkakin vasta kuukausien kuluttua.
Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta professori Eero Castrénin tutkimusryhmä on tehnyt tutkimuksia, joiden mukaan masennuslääkkeet eivät itsessään paranna masennusta1. Ne palauttavat ainoastaan aikuisten aivojen muovautuvuutta. Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Ne palauttavat tiettyjen aivoalueiden mahdollisuuden korjata virheellisiksi muodostuneita hermosoluyhteyksiä. Paraneminen edellyttää, että kytkennät ohjataan oikeanlaisiksi harjoittelun, kuntoutuksen tai terapian avulla. Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet yksinään eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa. Mielialalääkkeillä voi olla epämiellyttäviä haittavaikutuksia, mutta toisaalta joskus ne auttavat pääsemään pahemman masennusvaiheen yli ja hyötymään paremmin psykoterapiasta tai muusta keskusteluhoidosta.
Psykoterapia
Hyvin monet depressioista kärsivät henkilöt hyötyvät psykoterapioista.
Näin siksi, että masennuksen tai masennusalttiuden taustalla on lähes aina masennusta ylläpitäviä ajatusmalleja, pelkotiloja, vaikeuksia itsetunnon kanssa, sosiaalista arkuutta tai näitä kaikkia ylläpitäviä traumaattisia muistoja. Psykoterapioiden merkitys korostuu, jos potilaalla on lapsuuden aikaisia tai myöhemmin koettuja traumoja tai vaikeita ristiriitoja.
Psykoterapiat ovat hyvin erilaisia lähtien ratkaisu- ja voimavarakeskeisistä lyhytterapioista kognitiivisiin tai interpersonaalisiin psykoterapioihin, psyko- tai kognitiivisanalyyttisistä terapioista psykoanalyysiin ja erilaisiin luoviin terapioihin tai pari- ja ryhmäterapioihin.
Mindfulness eli tietöinen läsnäolo
Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo ja siihen perustuva kognitiivisen terapian muoto (mindfulness-based cognitive therapy, MBCT) on suhteellisen uusi, mutta erittäin lupaava masennuksen ennaltaehkäisy- ja hoitomuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet, että MBCT voi vähentää masennuksen uusiutumisriskiä puoleen niillä, joilla on ollut vähintään kolme masennusjaksoa2.
Tietoinen läsnäolo yhdistää nykytieteen viimeisimmät käsitykset sellaisiin meditaation muotoihin, jotka on lääketieteen ja psykologian piirissä osoitettu kliinisesti vaikuttaviksi. Näiden erilaisten mielen ja kehon tuntemisen tapojen uusi ja tehokas yhdistelmä auttaa muuttamaan radikaalisti suhtautumista kielteisiin ajatuksiin ja tunteisiin. Se opettaa irrottautumaan alakulon kierteestä, niin ettei se syvene masennukseksi.
Liikunta hoidon tueksi
Liikkumattomuus ei ehkä ole masennuksen syy, mutta liikunta auttaa paljon masennuksen hoidossa. Sitä suositellaankin nykyään yhtenä depression hoitomuotona tai hoidon tukena. Liikunta saattaa lievittää masennusta joskus jopa nopeammin kuin masennuslääkkeet, se alkaa vaikuttaa heti. Ja jos lääkehoitoa täydentää liikunnalla, se tehostaa huomattavasti lääkkeiden vaikutusta.
Muutoksen saavuttamiseen ei tarvita yletöntä rehkimistä, jopa tunnin mittainen harjoittelu 2–3 kertaa viikossa tuo tuloksia. Mieliala kohoaa nopeasti, silloin kun fyysiseen kuntoon ei tullut vielä merkittävää paranemista. Kuntokin nousee, mutta vasta myöhemmin.
Liikunnan harrastaminen vaikuttaa lukuisiin prosesseihin elimistössä. Mielialalääkkeiden tavoin se lisää välittäjäaineiden serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuutta. Välittäjäaineiden lisäksi liikunta lisää myös nk. mielihyvähormonin dopamiinin tasoja. Depression hoidossa liikunnan tärkeä vaikutus on hermosolujen kasvun stimulointi, niin että uusien vaihtoehtoisten yhteyksien synty helpottuu.
Muut hoitomuodot
Sähköhoitoa (ECT) edelleen käytetään joskus vaikean masennuksen hoitoon.
Transkraniaalista magneettisimulaatiolaitetta (TMS) käytetään muun muassa masennuksen hoitoon. Siinä annetaan magneettipulsseja aivoihin. Laitteen avulla voidaan valikoivasti stimuloida aivojen eri alueita. Hoidon ajaksi potilasta ei tarvitse nukuttaa.
Sähköstimulaatiohoito eli Deep Brain Stimulation (DBS) on aivojen syvien rakenteiden sähköstimulaatiota. Tätä suhteellisen uutta hoitomuotoa käytetään muun muassa Parkinsonin taudissa ja vaikeassa depressiossa. DBS -hoidossa aivojen syviin osiin kirurgisesti asennetaan yksi tai kaksi elektrodia. Laite syöttää elektrodien kautta sähkövirtaa, jonka kestoa, jännitettä ja taajuutta voidaan säätää.
Myös läheisten ja ystävien apua tarvitaan
Läheisten ja ystävien apu on korvaamaton masennuksen hoidossa. Voit tiskata, käydä kaupassa ja auttaa arkipäivän asioissa, niin isoissa kuin pienissäkin. Eikä välttämättä tarvitse tehdä mitään, joskus riittää, että olet pelkästään tietoisesti läsnä, lojut vieressä, kuuntelet ja jaat yhteistä hetkeä.
Masennuksesta lisää:
Jatkuva alakuuloisuus ja masennus, maailman suurin terveysuhka
Viitteet
Potilaan lääkärilehti. Uutiset 07.02.2013 Pelkkä masennuslääke ei paranna http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/pelkka-masennuslaake-ei-paranna
Teasdale, J. D., Segal, Z. V, Williams, J. M. G , Ridgeway, V, Soulsby, J. &Lau, M. (2000). Prevention of relapse/recurrence in major depression by mindfulness-based cognitive therapy. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 68, 615-623. Ma, S. H. & Teasdale, J. D. (2004). Mindfulness-based cognitive therapy for depression: Replication and exploration of differential relapse prevention effects. ]oumal of Consulting and Clinical Psychology, 72,31-40.
