Mindfulnessia lapsille
Erinomaisista koulusaavutuksista huolimatta, lasten kouluviihtyvyys vaikuttaa olevan huono. Hyväksyvällä tietoisella läsnäololla voitaisiin vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Suomi on pärjännyt erinomaisesti Pisa-tutkimuksissa. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Yhteispisteiltään Suomi sijoittui ensimmäiseksi v. 2003, 2006 ja 2009. Vuonna 2012 Suomen Unicefin tekemä "Hyvä, paha koulu"-tutkimus kuitenkin osoittaa, että kouluhyvinvoinnissa on paljon parannettavaa. Pisa-tutkimukset mittaavat lähinnä koulumenestystä ja oppilaiden saavutuksia.
YK:n lapsen oikeuksien toteutumista seuraava komitea oli vuoden 2011 tarkastusraportissaan huolestunut siitä, että huolimatta suomalaislasten erinomaisista koulusaavutuksista monien lasten kouluviihtyvyys vaikuttaa olevan huono. "Hyvä, paha koulu"-tutkimuksen mukaan suomalainen koulu tarjoaa kannustavan kasvuympäristön niille oppilaille, joilla menee elämässä muutenkin hyvin. Huonommin koulussa viihtyvät oppilaat, joiden tielle on kasautunut monenlaisia haasteita myös koulun ulkopuolella.
Hyväksyvällä tietoisella läsnäololla voitaisiin vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa joissakin kouluissa on käytössä lasten ja nuorten mindfulness-ohjelma, joka pohjautuu tutkimustietoon ja kokeneiden opettajien käytännön kokemuksiin. Harjoitukset auttavat lapsia rauhoittumaan esimerkiksi ennen kokeita ja keskittymään paremmin tarvittaessa. Lisäksi lapset kertovat, että mindfulness auttaa, kun pelottaa tai on vaikea saada unta.
Olisi tärkeä antaa lapsille ja nuorille työkaluja, joiden avulla he selviävät kasvuiän murroksista. 8-9-vuotiaista suomalaisista lapsista 14 prosenttia kärsii mielenterveyden ongelmista, ja luku kasvaa iän myötä.
Mindfulness-harjoitukset ovat lasten mukaan kivoja ja monet tekevät niitä säännöllisesti.
