“Ei-toivottu” ihastus - harmia vai oppia?

Oletko koskaan ollut ihastunut ns. väärään henkilöön? Jos ihastuksesi kohde tai sinä itse olette ns. varattuja, usein joudut kamppailemaan ihastuksen tunteiden kanssa.

Mietit kenties, oletko viallinen, kun ihastut toiseen henkilöön, vaikka sinulla on jo ihana ja rakas puoliso ja järjen tasolla et ymmärrä tätä tunnetta ja sen syytä.

Tai pohdit, miksi aina ihastut “varattuihin” ihmisiin, jotka ovat sinun ulottumattomissasi? Kenties alat kamppailla kyseisen tunteen kanssa tai itsesi kanssa ja tällä tavalla vain pahennat asiaa, kun tunne ei menekään ohi. Voit jopa alkaa tuntea itsesi surkimukseksi tai vialliseksi tai alat ahdistua koko asiasta. Tai rupeat miettimään, onko sinun vakituinen parisuhteesi tosi heikolla jäällä kun tunnet näin?

Jatkuva taistelu ei kannata

Modernin psykologian tutkimustulosten mukaan jos kamppailet niin sanottujen epätoivottujen tunteittesi kanssa, siitä ei seuraa mitään hyvää. Jos pyrkii kaikin voimin vaimentamaan omia tunteita, niin ne vain voimistuvat ja sinä ahdistut tai masennut tai alat kokea voimakasta sisäistä kritiikkiä. Kamppailuun myös menee runsaasti energiaa ja samalla huomaat, ettet pysty toimimaan elämän muilla alueella yhtä tehokasti kuin ennen kyseistä tunteiden kanssa kamppailun alkua.

Jos yrität paeta tunteita tai yrität olla huomaamatta niitä, niin sekään ei pitkällä tähtäimellä johda toivottuihin tuloksiin.

Ja jos päätät mennä epätoivottuihin tunteisiin mukaan ja toimia hetken mielijohteesta, niin silloinkaan peli ei lopu hyvin. Useimmiten jää katkeruutta, itsekritiikkiä ja toivottomuutta, kun tunteet ovat laimentuneet ja tilanne on niin sanotusti ohi.

Miten sitten kannattaa toimia tässä tapauksessa?

Psykologi Silvan Tomkins on havainnut, että tunteet usein herättävät muita tunteita, joskus tunteet muuttuvat nopeasti ja aiheuttavat ketjureaktioita. Hän ehdotti myös, että joskus emme ole tietoisia alkuperäisestä emotionaalisesta reaktiosta, huomaamme vain toisen tunteen, joka on ensimmäisen tunteen tai tarpeen herättämä.

Ei-toivottujakin tunteita on syytä kuunnella, koska ne antavat meille tärkeän viestin siitä, mitä arvostamme ja mitä tarvitsemme elämässä. Jokainen tunne on moniulotteinen ja se, mitä tiedostamme, kun ensimmäisen kerran kiinnitämme siihen huomiota, on vain jäävuoren huippu. Tunteen taustalla saattaa olla syvempiä tasoja ja niiden ymmärtäminen merkitsee todellista oppimista. Saatat esimerkiksi virittyä seksuaalisiin tunteisiin jotakin muuta kuin omaa kumppaniasi kohtaan ja huomaat, että kyse ei ole seksistä ollenkaan. Pinnalla olevat seksuaaliset tunteet ovat todellisia, siitä ei ole epäilystäkään, mutta jos mennään syvemmälle, huomaat, että kyseessä on joku muu kaipuu, esimerkiksi tietynlaiseen yhteyteen tai oman luovan energian ilmaisemiseen.

Tunnettu amerikkalainen psykologi ja kirjailja Gay Hendricks kuvailee omaa ihastusta ns. väärään henkilöön ja sen tärkeää roolia näin:

"Tunsin kerran seksuaalista vetovoimaa toiseen naiseen. Vaimolla ja minulla onneksi on kaksi sopimusta, jotka tekivät asian käsittelemisestä paljon helpompaa. Ensimmäinen sopimus on, että olemme sitoutuneet kuuntelemaan kaunistelematonta totuutta toisistamme. Toinen on se, että olemme sitoutuneet kertomaan toisillemme totuuden heti, kun olemme tietoisia siitä. Alkuperäinen ihastus tapahtui juhlissa, joten pystyin kertomaan vaimolle tunteistani muutamassa sekunnissa niiden alkamisesta. Hän tunsi vihaa ja kertoi minulle siitä, mutta myöhemmin arvosti minun avoimuutta. Olen antanut itselleni luvan tuntea seksuaalista vetovoimaa tietoisesti, sen sijaan että olisin kätkenyt sen häpeällisenä salaisuutena. Kerroin tunteistani myös toiselle naiselle, ja me kolme viettimme kaksikymmentä (stimuloivaa) minuuttia keskustellessa asiasta.

Kun pysähdyin kuuntelemaan sisintäni, tajusin että hän oli vain metafora, joka viittasi johonkin itsessäni ja johon olin menettämässä kosketuksen. Hän oli nuori ja elinvoimainen ja vapaahenkinen. Tunsin, että olen menettänyt samat ominaisuudet ja minusta on tullut vauras kansalainen. Silloin kun hyväksyin seksuaaliset tunteeni, pystyin kohtaamaan osan itseäni, joka todella tarvitsi huomiotani. Olin viisikymppinen, ja olin myös menettämässä kosketuksen köyhään, mutta intohimoiseen nuoreen mieheen. Hyväksymällä nämä tunteet tietoisesti rupesin tiedostamaan monia muitakin asioita, joita minun piti hyväksyä: nuoruuden menettämisen, kuoleman väistämättömyyden, tarpeen tuoda elinvoimaa takaisin elämääni. Olin menettämässä kosketuksen omaan sisimpään.

Tarkastelemalla tunteitani pohjaan saakka olen oppinut jotain arvokasta itsestäni, jota naisen varsinainen fyysinen kohtaaminen ei olisi voinut antaa minulle. Fyysinen seksuaalinen suhde olisi lukinnut minut sisäiseen draamaan, joka luultavasti olisi peittänyt todelliset tarpeeni. Suhteestani vaimoon tuli paljon vahvempi tämän kokemuksen jälkeen, ja vapaahenkisestä naisesta, joka inspiroi kaikki tämä on tullut arvokas ystävä meille molemmille. Itse asiassa, hän ja hänen sulhasensa kutsuivat meitä auttamaan häissä".

Jos tunnemme vetovoimaa aina tietyntyyppisiin ihmisiin, se saattaa kertoa meille paljon meidän sisäisestä, muttei välttämättä tiedostetusta maailmasta. Tässä on seuraava esimerkki.

Pekka on insinööri, joka on onnistunut työssään ja jonka elämä on täynnä rationaalisuutta, seikkailuja, ja matkailua. Nuoruuden aikana hän karttoi oman personaalisuuden pehmeämpiä ja haavoittuvia puolia. Hänen isänsä oli vahva, rationaalinen tyyppi ja Pekka vieraantui hänen äitinsä pehmeydestä ja naisellisuudesta, suurelta osin siksi, koska hän näki hänet isän uhrina. Pekka on hämmästynyt siitä, että hän on jatkuvasti rakastumassa naisiin, jotka ovat hyvin tunne-suuntautuneita, hyvin naisellisia, ja kuten hän kuvailee heitä, erittäin pehmeitä.

Johanna kasvoi perheessä, jossa häntä kannustettiin olemaan rakastava tytär; kaikki älylliset ja henkilökohtaiset saavutukset olivat aliarvostettuja. Kaikki, mitä häneltä odotettiin, oli oikean miehen löytäminen ja perheestä huolehtiminen. Yhä uudestaan hän sai vanhemmiltaan viestin, että hän oli hyvin ainutlaatuinen ja joku mies olisi todella onnekas olla hänen kanssaan. Johannan arkinen persoonallisuus oli rakastava, miellyttävä ja huolehtiva. Hän hylkäsi omat rationaaliset ja analyyttiset puolensa ja omat ammatilliset pyrkimyksensä. Voimme helposti havaita, miten hän voi heijastaa Pekkaan näitä tiedostamattomia tarpeitaan ja piirteitään ja miten Pekka puolestaan projisoi omia Johannaan. Tällainen molemminpuolinen projektio eli heijastus on monien suhteiden luonnollinen alku, mutta se saattaa aiheuttaa vahinkoja, jos emme ymmärrä, miten se toimii.

Ihastuksista oppia

Odottamattoman ihastuksen syynä saattavat siis olla omien tiedostamattomien tunteiden ja tarpeiden projektio. Jos ihastus yllättää, pysähdy miettimään, mihin tässä henkilössä olet erityisen ihastunut. Esimerkiksi jos sinua vetää puoleensa ihastuksen kohteen avoimuus, rohkeus, iloisuus ja spontaanius, ilmeisesti arvostat kyseisiä ominaisuuksia ihmisissä ja kenties haluaisit kehittää samoja ominaisuuksia itsessäsi.

Mieti, miten voit lisätä näitä ominaisuuksia omassa elämässä tai omassa parisuhteessasi? Voitko siis käyttää kyseistä “ei toivottua” tunnetta vain ohjenuorana? Voisiko se tunne kertoa sinulle siitä, mitä tarvitset ja mitä kaipaat elämässäsi? Voitko kiittää sitä tunnetta tärkeästä viestistä ja alkaa toimia sen viestin mukaan? Kokeilisitko elinvoimaisuuden ja onnellisuuden tuomista omaan elämään lisäämällä tässä tapauksessa iloisuutta, avoimuutta, rohkeutta ja spontaanisuutta?

Huomaat, että kun teet tarvittavia muutoksia ja kyseisistä ominaisuuksista tulee osa sinun elämää ja kenties myös nykyistä parisuhdettasi, niin ihastus laimenee itsestään ja koko ongelma poistuu! Kokeile!